20 - First Weekend

Huhhuh! Paljon on taas ehtinyt tapahtua ja kiirettä pitää. Otsikon keksimisessä mielikuvitus on taas ollut huipussaan, mutta tässä kuitenkin jo aiemmin kirjoittelemani postaus viime viikonlopusta eli ekasta viikonlopustani täälläpäin maailmaa! :)

Koska koeviikko päättyi perjantaina me päästiin koulusta ja ennen lunch breakkia eli joskus puol 12 maissa. Suunnitelmissa oli mennä Clairen (siskon kamu) luokse ennen kuin illan pelit (poikien sekä tyttöjen Varisityt) alkaisi. Koulun jälkeen Clairen iskä olikin vastassa ja mitä suorimmiten lähettiin auto täynnä tyttöjä (+ yks sulonen iso koira) kohti Clairen taloa. Se oli ihan superhieno talo tekolampineen ja kaikkineen ja tehtiin vaikka mitä kivaa ennenkuin noin viiden maissa oli aika lähteä koululle. Käytiin mm. alakerrassa pelaamassa bilistä, pingistä ja sellasta tanssipeliä, mönkkäreillä erämajalla ja pulkkailmeassa jäätyneen tekolammen lähettyvillä. Voin vaan kuvitella kuinka kiva tommonen paikka on sitten kesällä... :) Claire kerto, että sillä on aina tapana heittää talviturkki synttäreinään maaliskuussa, mutta huhhuij, jos nää pakkaset jatkuu, niin en tiiä onko koko lampi edes sulana sillon! :D

Lauantaina ohjelmaa taas riitti. :) Molemmilla nuoremmilla hostsiskoilla Kaitlinilla ja Kiralla oli korispelit ja pelin jälkeen mentiin vielä luisteluradalle Kiran kaverisynttäreiden merkeissä. Pääsin käymään myös ekaa kertaa tacobell -nimisessä pikaruokaravintolassa, joka nimensäkin mukaan myy kaikenlaisia taco-, tortilla, nacho tms. meksikolaistyyppistä (?) ruokaa. Naminami c(: !! En ollu aiemminkin kuullu edes moisesta ja nää oli täällä ihan ihmeissään... :D Haha... Suomi kun tulee aina vähän jäljessä... XD Tosin tää tacobell ei oo ees kuulemma uus täällä tai mitään, mutta en tiiä... Mä aattelin tulevaisuuden sivubisneksenä avata tacobellin Suomeen ja yks poika koulussa kerto itseasiassa ruokkiksella että aikoo omistaa tulevaisuudessa tacobellin, joten tää bisnes tulee olemaan ihan piece of cake... (Y) :D....

Luistelurata oli kokemuksena hauska! :D Seillä oli melko paljon ihmisiä ja koko ajan sai kauhistella joidenkin kaatumisia! :P :D Luistimet oli mukavan pehmeet verrattuna parin viikon takaisiin koulun luistimiin ja tunnelma oli rento. :)

Luisteluiden jälkeen lähettiin osan perheen kanssa metsästämään mulle koriskenkiä! :D Parin kaupan jälkeen löyty kivat perus valkoset ja vieläpä huimasta alesta edellisiin kauppoihin verraten! :) Koska valkonen oli musta liian perus tylsä väri lähettiin walmartiin metsästämään mulle värillisiä nauhoja. Tää oli myös eka kerta kun kävin Walmartissa ja huhujen tapaan sieltä löytyy kulla vaikka ja mitä! :D Ei me niitä sopivankokosia/-värisiä nauhoja löydetty, mutta amerikanlippu ($0.79!?!?-Suomen lippu oli 5€...), kouluvihko, liila puhelimen laturijohto, shortsit ynnä muuta tarttu mukaan... :D Kellon ollessa jotain varttia vaille kymmenen lähettiin Walmartista kotia kohti nukkumaan. Kotona Kira ja sen synttärikaverit katto minion leffaa! (terkkuja mun minionfani veljelle :DD...) ja siinä sitten jossain välissä menin nukkumaan. Musta on hauskaa, että täällä on niin paljon kaikenlaista kokoajan tekeillä. Eipä ainakaan tylsisty ! :D 

Aamulla sain sitten nukkua taas viikonlopun johdosta vähän pitempään ja jossain vaiheessa syötiin herkullista vohveliaamupalaa ja 12 maissa alko koristreenit. Normaalisti treenit on siis arki-iltaisin koulun jälkeen 3.30-5pm, mutta perjantain treenit on siirretty sunnuntaille, joka on kyllä ihan mukava juttu. :) Treenien jälkeen lähettiin shoppailemaan ja illalla oli tapaaminen aluevalvojan kanssa. Tosin oltiin jo sattumalta nähty edellisenä päivänä tacobellissä! :D

Shoppailureissulta mukaan tarttu muun muassa nämä! Täällä talviballeriinat ja funnysocksit on kovassa muodissa ja noi on kyllä tosi mukavat jalassa :)

Erikoispäivän johdosta vielä maanantaikin oli vapaa ja tämä oli siis Kiran oikea synttäripäivä. Muistan sen hyvin, koska 20.1. on ollut about 14 vuotta nimipäiväni, mutta pari vuotta sitten se kummallisesti siirrettiin 19.1... :D Täälläpäin ei oo muuten mitään nimipäiviä! :P Hassua sinäänsä, mutta toisaalta taas ei, koska täällä näitä nimiä on varmaan piiikkasen enemmän, kun Suomenmailla... :D

Maanantaina mentiin about 100m päässä asuvien isovanhempien luokse (autolla) herkulliselle seafood lasagne lounaalle, jonka hostmummi oli valmistanut Kiran toiveiden mukaan. He ovat kyllä kans kerrassaan ihania ihmisiä niinkuin tää mun perhe täälläkin!! :) Lounaan jälkeen tultiin takasin kotiin ja ehdittiin kokeilla kaikki wiin peruspelit ennen kuin sitten illalla oli oman joukkueen korispeli.

Golfia tietenkin... :D

Tiistai olikin sitten eka todellinen päivä koulussa, mutta se ei enää kuulu tähän postaukseen... :) Loppuun vielä sulonen kissakuva - Palaillaan! :)

Sassy on niin sulonen ja ihana pikku kisu !! <3

19 - First week

Heti tänne saavuttuani oli edessä melkoinen ylläri, kun menin huoneeseeni. :O :D !! 

Toi on siis ihan superhienosti koristamassa yhtä mun huoneen seinistä! Olin ihan sanaton, kun näin sen..! :D

Maisema huoneen ikkunasta.

Hostperhe oli selvästi lukenut mun blogia, koska huoneeni pöydällä oli valmiina odotamassa neljä erilaatusta purkka-askia.

Nuorin sisko Kira oli myös tehny mulle ihanan Suomilumiukon! :)

Mun huone täällä on kaikenkaikkiaan ihan mahtava! Voin ehkä myöhemmin laittaa tarkemmin kuvia tästä, mutta en olis voinu kyllä parempaa huonetta toivoa. Toi kerrossänkykin on niin ihanan pehmee, että kyllä on tullu sikeesti nukuttua tää vajaa viikko, mitä olen täälläpäin vietellyt.

 

Voisin nyt tahan samaan syssyyn kirjottaa vahan viikon tapahtumista. Taalla on siis meneilla ekan lukukauden paatoskokeet tai jotkut sellaset, joten oon vaan hengaillu siskon mukana koulussa ja tutustunut paikkoihin. Ens tiistaina pidennetyn viikonlopun jalkeen alkaa sitten totisesti munkin high school -ura! :D

Heti tiistaina noin 10-11 maissa kaytiin hostiskan kanssa suunnittelemassa, mulle lukkaria, mutta aineet ei ole viela ihan varmat, joten kirjotan niista sitten tarkemmin, kun tiedan varmuudella, mita mulla tulee olemaan.

Tiistain iltapaivan vietinkin sitten koulussa ekaa kertaa ja siita lahtien oon ollut joka paiva talla vahintaan klo 8-15, joka on siis normaalisti paivien pituus.

Tiistai iltana kavin myos livena kattomassa ekan tyttojen Junior Varisityn pelin (kotipeli) ja voittohan sielta tuli! :) JV:n jalkeen alkaa aina (ainakin niin ma luulen) Varisityn peli ja katottiin sita myos jonkin aikaa, mutta sitten lahettiin nukkumaan. :D kello oli jo sen verran paljon.

Keskiviikkona edessa oli eka American school bus, ekat koristreenit, eka koululounas ja illalla mentiin viela softball kauteen valmistavaan lyontitreeniin. Kaikkea uutta on siis riittanyt ja tuntuu, etta joka valissa oon sanomassa wow/so cool tms :D

Torstaina olikin sitten edessa eka vieraspeli! Matka peliin kesti noin 45min ja se taitettiin koulubussilla, niinkuin taalla on tapana. Bussissa oli kylla tosi kivaa! :D Musiikki soi, otettiin "tyhmia" kuvia ja juteltiin kaikenlaista. Ma en viela onneks joutunut kentalle (taa peli oli nimittain harvinaisen agressiivinen ja hyva etten joutunut tohon kouluun, silla ne tytot ei vaikuttanut hirveen ystavallisilta toisinkuin taalla Breckenridgessa) sain kuitenkin jo vieras- ja kotipeliasuni ja istuin pehmeilla vaihtopenkeilla kovien katsomon penkkien sijaan! :D (Y)

Amandan ylläripakkaus sisälti muun muassa nämä tärkeät tavarat! :D Kirjekuoren sisällä oli melko hupaisa kuvia... :D

 

Ton paivan hauskin juttu oli kylla ehdottomasti se, kun vanhimman siskon Kailin kaveri maisto apteekin salmiakkia koulun jalkeen kotona. Olin siis edellisena paivana maistattanut kyseisia karkkeja myos koko hostperheella ja ihme kylla he tykkasivat ! :o :D Mutta sitten taa Gabby... :D Han otti karkin suuhunsa ja irvisti ja juoksi heti roskiksen luo ja sylkas sen sinne ja sano, etta: "Iuuu what is that?" ja kysy miks ihmeessa hostperheeni oli ostanut kyseista karkkia. Sitten sille selvis ettei he sita ollutkaan ostanu, vaan se on Suomesta ja haha siina vaiheessa Gabby oli niin pahoillaan ja ma vaan nauroin XD Just tollasta reaktiota ma  olin nimittain perheeltanikin odottanut, mutta toisin kavi. :D

Hostperheen ihana vain puol vuotta vanha kissa Sassy. :)

 

Nyt on siis jo perjantai taallakin pain maailmaa ja alle parin tunnin paasta (11:45) koulu on jo ohi ja suunnataan pidennetylle kolmen ja puolen paivan viikonlopulle! <3

! Go Huskies !

18 - Here I am! :)

Lataan kuvat myohemmin... :D

Niin kuin otsikostakin käy ilmi, niin mä oon saapunut määränpäähän! (Y) Kokonaisuudessaan matka meni oikein mukavasti. Mä kirjottelin suurimman osan tästä postauksesta jo tuossa pitkän Pariisi-Detroit lennon aikana eli tää postaus kertoo siis mun 18 tunnin matkasta tänne toiselle maailman laidalle mun hostperheen luokse.

Maanantai aamuna heräsin noin kuuden maissa ja menin suihkuun. Oli vähän jännä fiilis viettää hetkeen aikaan vikoja hetkiä Suomikodissa, mutta toisaalta olo oli myös yllättävän leppoisa. Kyllä mä sinne kuitenkin taas kohtapuoliin palailen, joten mitä sitä nyt ihmeempiä sitä kotia ”hyvästelemään”. Vähän enne puolta kahdeksaa päästiin sitten lähtemään kentälle. Mukana oli äiti&iskä + Jassu&Ama. Eve raukka oli sairastunut yöllä eikä päässyt saattamaan. :( Eve oli kyllä hengessä mukana.

Ruuhkista huolimatta päästiin kentälle ihan ajoissa eikä turvatarkastuksiinkaan ollut yhtään jonoa. Sai vain kävellä suoraan niistä läpi ja lähteä tälle seikkailulle. En kuitenkaan mennyt heti porteista vaan sanottiin heippoja siinä jonkin aikaa. Oli kyllä haikeaa, mutta saatiin me kaikkien niiden kyynelten keskellä parit hymykuvatkin tsempattua.

Sitten lähdinkin kohti turvatarkastuksia ja fiilis oli ihan ok. Kaikki käsimatkatavarat tuli helposti mukana eikä mitään erityischeckkauksiakaan tarvinnut tehdä. Pakkasin kamojani huolellisesti ja kun ne oli kasassa oli vielä aika viimeiselle vilkaukselle ja vilkutuksille turvan toiselle puolelle rakkaiden ihmisten luo. Siinä vaiheessa fiilis ei ollut mikään mahtavin. Oli kyllä ihana nähdä kaikkien hymyilevän, mutta huhhuij… :’/

Noo… Ei siinä mitään. Kävelin taxfree shopin läpi katsomaan porttiani ja päätin, että menen suoraan sinne. Aikaa oli eikä matka ollut pitkä, joten yksi punaisen ristin mainostaja sai minut suostuteltua mainospuheilleen. Ennen kuin hän ehti edes aloittamaan selvisi kuitenkin, että olen alaikäinen ja mainospuheet jäivät siihen. :D Sain kuitenkin häneltä vikan Marianne –karkin hetkeen ja juteltiin jotain. Koska oon kiinnostunut ihmisten auttamisesta niin sanoin sille mainostajalle suurin piirtein näin: ”Kyllä mua kiinnostaa sitten tulevaisuudessa tämmöinen, kun kaikilla ei kuitenkaan mee niin hyvin…” ja hyvä etten ruvennut itkemään tossa vaiheessa kun tunteet oli niin pinnassa vielä niistä hyvästeistä. Jälkeenpäin miettien musta toi oli jotenkin niin hauska momentti, koska oli ainakin vakuuttavasti sanottu toi mielipide! XD Mutta tottahan se on, ja samalla tuolloin tajusin että mitä ihmettä mä olen surullinen! Mä oon toteuttamassa unelmaani ja mulla on asiat ihan älyttömän hyvin, joten hymyä huuleen! :D Siitä lähtien matka menikin fiilisten puolelta oikein mukavasti.

Molemmilla lennoilla yritin aina paikoitellen nukkua, koska edellinen yö ei ollut ollut mitään pisimpiä, mitä olen nukkunut. Sainkin nukuttua ihan hyvin joten sen suurempi väsymyskään ei iskenyt. En voi silti sanoa etten kärsisi tällä hetkellä jonkinmoisesta jetlagista. :D

Pariisin kentän vaihtoon oli varattu reilu pari tuntia, mutta se tuntu ehkä just ja just tunnilta. :D Harhailin vähän missä sattuu / tai no en kyllä menny minnekkään väärään suuntaan, kun kyselin joka välissä neuvoa, mutta ei mun mielestä niissä reiteissä ollut mitään tolkkua. Eka olisin ollut menossa jonkun rajatarkastuksen läpi, koska siihen suuntaan seuraava terminaalini selvästi osoitti. Kokeilin mennä siitä kaksi kertaa, kun en tajunnut ihan ekalla kerralla mitä se poliisi tarkoitti… :D No sitten päädyinkin lentokenttähenkilökunnan ohjeiden mukaan security alueen ulkopuolelle ja kävelin, kävelin, otin kuvan…

 (ollaan oltu Pariisin kentällä kisamatkan johdosta aiemminkin, niin oli pakko ottaa kuva tästä kohtaa, koska otin siitä aiemminkin kuvan XD – muistuuko mieleen matkaseuralaiset? ;)) ja kävelin. Kysyin neuvoa ja jatkoin kävelyä :D Sitten pääsin toiselle raja-asemalle menin siitä ja onnekseni en joutunut käsimatkatavaroiden punnintaankaan. Sitten taas käveltiin, mentiin junalla ja käveltiin. XD Yhen harha-aseman (joka johtui siitä etten saanut sen lentokenttävirkailijan tekemästä Gate merkinnästä selvää :D) jälkeen pääsin vihdoin ja viimein security checkkiin. Tällä kertaa vähän tarkempien turvatarkastusten jälkeen olinkin sitten valmis matkaamaan portille. No… Ei sekään aivan lähellä ollut, mutta ehdin hyvin. Jälkeenpäin ajateltuna ihan hyvä, etten ehtinyt mihinkään kauppoihin kattelemaan…! XD Eiköhän mulla kaikki tarvittava oo nyt mukana ja täältä saan loput. 8)

Nyt siis istuskelen täällä Detroitin lennolla kirjottelemassa tätä postausta ja ”innolla” vaan ootan noita rajatarkastuksia kentällä…  Tää lento on about puolisen tuntia myöhässä, mutta kyllä mulla pitäis olla ihan reilusti aikaa suunnistaa siellä. Seitsemisen tuntia takana tätä lentoa ja pari tuntia edessä. Lennetään nyt Kanadan päällä ja kartalla Detroit näyttää olevan ihan lähellä, mutta ei näköjään… :P

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä vielä loppumatkan stoori lisättynä tohon aiempaan vähän muunneltuun koneessa kirjotettuun tekstiin. Kiiresita johtuen kirjotin tasta eteenpain koulun koneella, joten toivottavasti saatte selvaa vaikkei noita ylapilkkuja naissa kirjaimissa ookkaan... :P

Detroitin kentalle saavuttuani oli edessa aivan jaatavan pitkat passin-&viisumintarkastusjonot ynna muita tullauksia. Olin yhdessa vaiheessa jo ihan varma etten tule ehtimaan vikalle lennolle Pariisin koneen ollessa loppujenlopuks viela about tunnin myohassa, mutta I made it! :D Kiiruhdin kovaa vauhtia turvatarkastuksien kautta vikan lennon portille, joka sitten tietenkin oli viimeisessa mahdollisessa nurkassa. Piti menna muunmuassa hienon valotunnelin lapi joka oli aikas massiivinen ja valot vaan vaihteli varejaan. Uskalsin myos hetkeksi pysahtya ja napsasta kannykallani kuvan tuosta kaytavasta.

Juu... Kameran akun matkalaukusta kaappamminen ei kaynyt mielessakaan siina vaiheessa kun kuljettelin laukkuani tullin eri vaiheiden lapi, joten kannykalla mentiin loppuun asti ja hyva niin :)! Kun saavuin vihdoin tan Saginawiin menevan lennon portille, olin vahan hadissani, koska lennon lahtoon oli vartti aikaa ja portit oli kiinni eika ketaan nakynyt mailla eika halmeilla. Sitten kysyin vaan etta onko portti jo suljettu, ja nainen vastasi ystavallisesti avaavansa portin noin viiden minuutin paasta. Huhhuh siina vaiheessa fiilis oli aika helpottunut ja myohemmin tajusin etta olin sitten melkeinpa eka silla portilla XD Yks kiinalainen meni mua ennen, koska hanet haluttiin siihen kun han ei kuulemma ymmartanyt englantia. :P Ihan niinkuin makaan nyt niin hyvin olisin sen virkailijan kaikkia sanoja ymmartanyt mutta kumminkin...

Kone oli ihan superpieni ja olin jo valmis kaiken maailman turbulensseihin :S Koneet lahti ruuhkaisella Detroitin kiitoradalla varmaan 30 sekuntin valein ilmaan ja sittenkun mekin paastiin vihdoin ilmaan niin kyyti olikin tosi tasaista! :D Lennon olisi kuulunut kestaa noin tunnin, mutta just kun olin ummistanut silmani ja nukahtamassa niin kuulutettiin jo, etta ollaan laskeutumassa Saginawiin. Tossa vaiheessa mulle tule ehka pienenmoinen jannitys mutta yllattavan rennosti ma mielestani otin ton koko matkan XP Paastiin koneesta ulos ja olin valmiina menemaan hakemaan isoa matkalaukkuani hihnalta ja sen jalkeen tiesin tapaavani perheen. Niin ei kuitenkaan kaynyt vaan kun kappailin muiden matkustajien perassa niin liukuovet avautu ja se fiilis vasta olikin uskomaton!! :o Siella oli koko perhe oottamassa valmiiden nimikirjainkylttien kanssa. Voi eii se fiilis oli ihan mahtava, koska ma olin selvinnyt perille ja kaiken lisaks se tapaaminen tuli ihan yllarina :D Matkatavarat otettiin vasta siis silta puolen ja kun oltiin saatu laukkuni hihnalta lahdettiin kotia kohti...!

Matka kesti noin puolisen tuntia juteltiin kaikenmoista. Myos ihmeteltavaa riitti heti alkuun, kun pelloilla valkky satoja punasia valoja. Taalla on siis kai yli 1000 tuulimyllya jotka sitten pimeella valkkyy punasina ja voin kylla todeta naiden kahden aamun koulubussin odottelujen perusteella, etta taalla tuu-lee! :D Tyttojen kanssa ollaan viimassa odoteltu tan kotitien paassa bussia tulevaks ja siina on kylla meinannu yks jos toinenkin jaatya :P Bussi on nimittain ollut molempina paivina kun ollaan silla menty ja sita odoteltu niin myohassa. :S

Kotiin paastyamme paasin tutustumaan talon tiloihin ja tallissakin kaytiin ruokkimassa elaimet... Tai no ma kyllakin vaan ihmettelin ja siskot ruokki ne. Ehka sitten joskus tulevaisuudessa kun oon selvinnyt tasta jetlagista niin voin aamulla/illalla menna auttamaan heita...! Talo vaikutti tosi kivalta ja aluks meinasin eksya kun en ollut enaa varma missa oon XD Nyt en vois kuvitella enaa eksyvani,  joten laitetaan sen illan vasymyksen piikkiin.

Seuraava ihan uskomaton yllari tuli kun esittelykierros saapu mun tulevan 5kk huoneeseen eli Kiran uusittuun huoneeseen. Wow! Se on tosi tilava ja ihana, mutta sitten kun nain sen seinana...! OMG! Siina siis luki mun blogin nimi kaunolla! :o En tiia mita ma tein sillon, mutta wow siis se on aivan supersiisti! Lisaksi mulla oli ihanasti tilaa laittaa mun kaikki kuvat, kalenteri, kortit ym. esille niille varattuun seinalla riippuvaan ilmoitustaulu/hyllyjutskaan ja muutenkin huone on ihan mahtava! :)

Illalla kyselin viela jotain kysymyksia, jotka oli jotkut aika hassuja ja sitten taisinkin menna nukkumaan. Reilun parinkymmenen tunnin paiva rupes siina vaiheessa jo tuntumaan pikkasen, mutta ei mitenkaan ihan alyttoman pahasti, kai... :D Tai no ei musta ainakaan silta tuntunut, mutta varmaan se naytti erilta. :DD...

Tulevaisuudessa en varmaan näin paljoa kirjottele, että enemmänkin kuvilla mennään, jotta saan pidettyä teitä kotisuomalaisia jotenkin ajallaan ajan tasalla täällä tapahtuvista tapahtumista.

Palaillaan <3 !

17 - Lähtötunnelmia!!

Pakkauksia, hyvästejä (onneks vaan hetkeks ;)), viimehetken ostoksia, tulostusta ynnä muuta "niiin mukavaa"... Siitä oli siis tää mun viimenen viikonloppu tehty.

Aiemmin latasinkin ton läksiäispostauksen, joten käykäähän kattomassa sekin! :) Lauantaina vietin siis läksäreitä mun ihanien kamujen kanssa ja sunnuntaina oli edessä jos minkämoista puuhaa... Oli kuviksen esseetä, viimesiä Kin Sushi lounaita, hyvästejä, hammastarkastuksia, kopiointia, pakkailuja ja käytiin myös viemässä mun laukku baggage droppiin jo tänä iltana! :) Nyt se siis on siellä valmiina odottelemassa huomista ja muuten kaikki meni kyllä ihan mukavasti kauheista ylipaino-ongelmista huolimatta, mutta huomasin just, että mun kameran akku meni laturin mukana siihen ruumaan menevään matkalaukkuun... :( Harmitti kyllä pikkasen, mutta toisaalta... Eipähän ainakaan tule sählättyä kameran kanssa ja pysyy hyvin tallessa koko matkan ajan. ;) Tosin saanhan mä sen akun siellä Detroitissa ja sitä kautta kamerakin toimii luultavimmin siitä eteenpäin... :)

Kuvilla taas mennään... :) Ja sitten nukkumaan, koska huomenna 7:15 lähetään kentälle äitin&iskän sekä parin kaverin kera... :') Tästä se lähtee...!! I'm sooo excited!!
Tässä sitten jotain mun pakkauksia vielä... Huhhuh 23.8kg + käsimatkatavarat olis nyt sit lähössä tulevan 5kk kotiin Michiganiin... :) Tähän loppuun vielä yhen mun tosi hyvän kamun linkkaama biisi, josta en aluks erikoisemmin tykänny, mutta näin useempaan kertaan kuunneltuna se onkin hyvä :D ! Sanoja en kommentoi, mutta musta biisi on muuten niin menevä & ilonen, että tuun tästä nykyään aina tosi hyvälle tuulelle... :)

"I'm ready to go!"........ ♥ Hyvää yötä!

♥ Palaillaan bloggailujen pariin sitten Amerikan puolella !! ♥

16 - Farewell party

Eilen pidin siis rakkaimmille ystävilleni läksiäiset ja en voi muuta kuin sanoa, että oli kyllä ihan superihana ilta! ♥ Mun kaverit on ihan parhaita - täyttä kultaa kaikki ♥ *pus* Ihan kaikki ei päässy paikalle, mutta heille kans isot halit ja nähään kesällä!! :) ♥

Muuta en nyt aikataulujen kiireistä johtuen ehdi selitellä joten kuvilla mennään... :)

Kaikki valmiina

Näin käy kun on ite keittiössä ja kamera kulkeutuu vääriin käsiin ;D

Voi eiii... Kaikki oli tehny&ostanu mulle niin ihania lahjoja ja kortteja että.. :')

Aman paketin sisältöä en vielä tiiä, koska sen saa avata vasta Jenkeissä... huij! :D

Eve oli tehny ihan super upeen kalenterin mulle !! ♥

Voin sitten aina laittaa tänne bloginkin puolelle kuvia noista sivuista, kun kyseinen kuukaus on meneillään... ;)  

Vikoja yhteisiä kuvia hetkeen... :'/

Ja Ronja olikin sitten vika joka lähti siinä puol yhen maissa... :'D

Tähän kuvaan on pakko lopetta koska... TÄÄ ON NIIIIN TOTTA !! Haha, en kestä :DDD 

GONNA MISS U ALL MY GIRLS ♥

Mutta niinkun sanottu... Kyllä se kesä tulee ihan pian ja nähään taas :) Pitäkää toisistanne huolta!! :*

15 - Tärkeitä kiitoksia ja kainkenlaisia ajatuksia

Moikkamoi! Voispa tähän jopa lisätä, että piitkästä aikaa… :)  Sen verran tähän alkuun, että tää postaus mennään ihan fiilis pohjalta. En oo mitään suunnitellut erikoisemmin, mutta kuhan nyt tulin kirjottelemaan. Jos et siis jaksa lukea tarinointiani (joka saattaa muuten tunnetustikin hyppiä asiasta toiseen) niin suosittelen skippaamaan :D

So true !! Tässä sitä nyt ollaan ja kohta jo mennään :D
www.briseeley.com

Mutta niin fiilis on semi helpottunut, koska huhhuh! Tänään sain vikan kokeen lukion puolella tehtyä ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin maanantaina  (kyllä vain -> 4 päivää!!) olis sitten tää tyttö jo Amerikan mantereella. Lento lähtee Helsinki-Vantaalta maanantai aamuna klo 9:25 kohti Pariisia. Pariisissa vaihdan Detroitin koneeseen suht koht nopsalla tahdilla ja Detroitissa mulla onkin sitten reilu kolme tuntia odoteltavissa ennen kuin lähtee sitten viimenen lento isäntäperheen luokse Midland, Michiganiin :D !!

www.blog.mlive.com

Voin vaan kuvitella kuinka haahuilen siellä Detroitin kentällä ihan täpinöissäni. Itse asiassa tähän liittyen mun velikin ”luottavaisena” ennusti, että Detroitin kentälle ja USA:aan selvittyäni oon niin innoissani päivittämässä jotain statusta jossainpäin somemaailmaa, että eksyn ja huomaan olevani kaaaukana sieltä, mihin mun olisi ollut tarkoituksena mennä eli matkalaukkua siirtämään USA:n sisäisten lentojen linjalle. Emmä nyt kyllä ihan noin aatellu mokailla, mutta vähän ehkä jänskää miten selviydyin noilla jättimäisillä kentillä yksin näiden mun vaihtojen kanssa, mutta uskon että kun rauhallisesti ottaa niin hyvin se menee!  Ja noh… sitä en edes osaa kuvitella kuinka suuri se jännitys on ennen kuin mä vihdoin ja viimein nään mun niin mahtavalta kuulostavan isäntäperheen. Vaikkei siltä kyllä kaikkien näiden tsiljoonien viestittelyjen ja kuvien lähettelyjen jälkeen tunnukaan, niin enhän mä edes vielä tunne heitä! :D Hassua, koska musta tuntuu että oltais tunnettu jo vaikka kuinka pitkään XD

Tälläselle kentälle mun pitäisit kai sitten (ainakin googlailujeni mukaan) laskeutua 8:55pm paikallista aikaa eli Suomen aikaan 3:55am. En tiiä onko googlailuihini luottamista, mutta jonkun sivun mukaan kenttä olisi myös valittu Michiganin vuoden lentokentäksi? :D Sitä on kai uudistettu ja laajennettu jonkin aikaa sitten... :)
www.rsandh.com

Tällä hetkellä mun fiilikset on aika normaalit. (voiks noin edes sanoa?:D) Mua ei erikoisemmin vielä jännitä (lentokenttähaahuiluja lukuun ottamatta ;D), koska tiiän että kaikki tulee kyllä sujumaan ihan hyvin…! Vaikkei tuliskaan niin näin se on vain pakko uskoa :D Positiivisin mielin etiäppäin! :)

Lisäksi mulla ei ole tässä kiireisen viikon keskellä ollut kauheasti aikaa miettimään tämän upean seikkailun alkua, vaikkakin iltaisin on aina ollut hetki aikaa unelmoida, millasta sielä sitten olisi käydä koulua, treenailla ja ylipäätään elellä! :D Tottakai mun takaraivossa pyörii vähäsen myös ajatuksia siitä, että millastahan se on kun ei puoleen vuoteen nuku omassa sängyssä, puhu joka päivä suomea tai ehdottomasti tärkeimpänä: Ei ole ne kaikki ihanat & rakkaat eli perhe, ystävät, kaverit, läheiset ja tutut ihmiset lähettyvillä. Ei vanhoja ja tuttuja seutuja tai muutakaan, johon olen tämän 17-vuotisen elämäni aikani tässä samassa kaupungissa asuessani tottunut. No kuulostipa hassulta :D – johan se nyt on jo aikakin käydä hetki tämän kaupungin ulkopuolella asustelemassa! ;)

Sekavia ajatuksia… mutta päälimmäisenä ehdottomasti kuitenkin se innostus ja ilo – halu nähdä maailmaa toiselta kantilta ja valmius tähän upeaan kokemukseen! En koskaan voisi olla kiitollisempi mun perheelle ja vanhemmille tästä upeasta mahdollisuudesta, jonka he ovat mulle tarjonneet ja siitä tuesta, jota he ovat antaneet ja varmasti tulevat jatkossakin antamaan ♥ ! huh! Oon onnen tyttö, että parin päivän päästä olen sanomassa hetkeksi heippoja Suomenmaalle, vaikkei se ehkä sillä hetkellä niissä haikeissa tunnelmissa siltä tunnukaan.

www.buzzle.com

Tässä kun kiittelemään jo rupesin, niin ”pitäähän” mun kiittää myös ihania ystäviä, jotka on kannustanut mua tavoittelemaan unelmiani ja luvanneet olla tukemassa mua viimeseen hetkeen (eli lähtöpäivään) saakka. Voi ei XD Nyt kuulostaa taas siltä, että olisin tekemässä jotain tosi suurta ja peruuttamatonta… :D Haha ei todellakaan! 150 päivää lähdöstä ja mähän tuun jo takasin :DD Tämä pitää kyllä vielä ehdottomasti lisätä, että superpaljon kiitoksia myös te kaikki kamut jotka ootte jaksanu mun vaihtohöpötyksiä ;D Oon kyllä tainnu puhua niistä välillä vähän liikaakin … hehee :D Jottei tästä tule megapostausta niin loppusanoiksi hyvä lienee pelkkä yksi, mutta hyvin tärkeä sana…

www.inscribd.com

♥ KIITOS !! ♥

Huomenna oliskin edessä viimenen päivä koululla hetkeen ja paikkailuissa&tuliaisissakin oon jo ihan hyvällä mallilla... :) Tosin tekemisen puutetta mulla ei todellakaan oo. Näistä ajatuksista kuitenkin seuraavalla kerralla. Heipsan ja palataan luultavimmin pi-an!